AMKIT-konsortio täyttää vuonna 2026 jo 25-vuotta ja tätä amk-kirjas­to­laiset juhlis­tavat yhdessä Haaga-Helia ammat­ti­kor­kea­koulun Pasilan kampuk­sella ja Keskus­ta­kir­jasto Oodissa 9.–10.6.2026. Päivät koostuvat juhla­se­mi­naa­rista, iltajuh­lasta ja verkos­to­päi­västä, jossa on sekä työpajoja että asian­tun­ti­ja­pu­heen­vuoro.

Kutsu päivistä lähtee amk-kirjas­to­lai­sille ja konsortion toimin­nassa aiemmin mukana olleille. Tarkemmat tiedot päivien kulusta ja käytän­nö­noh­jeita laitetaan ilmoit­tau­tu­neille ilmoit­tau­tu­mi­sajan päätyttyä. Viimeinen ilmoit­tau­tu­mis­päivä on 18.5.2026.

Ohjelma

9.6.2026 Juhla­se­mi­naari Haaga-Helian Pasilan kampuk­sella 

• klo 9–13 ilmoit­tau­tu­minen
• klo 10–12 mahdol­lisia kampus­kier­roksia
• klo 11–13 aloitus­lounas 
• klo 13–16.30 juhla­se­mi­naari
  • klo 13–13.20 avaus­pu­heen­vuoro AMKIT-konsortion puheen­johtaja Pekka Uotila, Xamk sekä käytän­nö­noh­jeistus 
  • klo 13.20–13.45 Arenen tervehdys, toimin­nan­johtaja Ida Mieli­tyinen, Arene
  • klo 13.45–14.30 Siim Kumpas, Leader of the Policy, Strategy & Partnerships Team at the Info Integrity & Countering FIMI Division, European External Action Service (EU): Shifting the perspective: from proble­matic content to manipu­lative behaviour (tulee etäosal­lis­tu­mis­mah­dol­lisuus, josta kerrotaan myöhemmin)
  • 14.30–15 AMKIT-konsortion 25-vuotis­kahvit 
  • 15–15.30 Anssi Almgren, kestävän kehityksen päällikkö, Metro­polia: Mieli­ku­vi­tusta ja muutos­voimaa — Kirjastot kestävän tulevai­suuden ytimessä
  • 15.30–16 Karkki Havaste, infor­maa­tio­asian­tuntija, Aalto yliopisto: Kohti tekoä­ly­si­vis­tystä korkea­kou­luissa

Juhla­se­mi­naarin puhujien esittelyt

Siim Kumpas serves as the leader of the Policy, Strategy and Partnerships Team within the Infor­mation Integrity and Countering FIMI Division at the European External Action Service, the European Union’s diplo­matic service. Before joining the EEAS. Kumpas worked at the Government Office of Estonia on designing and imple­menting Estonia’s approach to building resilience to foreign infor­mation manipu­lation. He is also a guest lecturer at the Estonian Academy of Security Sciences. Kumpas holds an MA degree in Commu­nication Management from the University of Tartu.

Anssi Almgren, TM, toimii kestävän kehityksen päällikkönä Metro­polia Ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Hän on pyöräilevä punk-muusikko, joka on erityisen kiinnos­tunut oppimisen, luovuuden ja tarinoiden mahdol­li­suuk­sista kestävän kehityksen edistä­mi­sessä. Aiemmin hän työskenteli Helsingin kaupun­gilla kestävän tulevai­suuden pedago­gisena asian­tun­tijana. Hänen luomansa kestävän kehityksen Kettu-malli palkittiin Euroopan komission Innovative Green Education ‑kilpai­lussa vuonna 2025. Hänen viimeisin julkai­sunsa Luovuutta, mieli­ku­vi­tusta ja muutos­voimaa perehtyy kestävän tulevai­suuden pedago­giikkaan ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Vapaa-ajalla Almgren tekee Koneen säätiön rahoit­tamaa tutki­musta lasten tulevai­suus­kä­si­tyk­sistä.

Karkki Havaste toimii infor­maa­tio­asian­tun­tijana Aalto-yliopis­tolla. Hän on lukutai­to­työ­läinen, joka muun muassa koordinoi tiedon­han­kinnan opetusta kaikille kuudelle Aallon korkea­kou­lulle sekä opettaa siellä taiteiden ja suunnit­telun korkea­koulun opiske­li­joita. Muutos­pai­netta ja ‑kipuakin kokeva korkea­kou­lu­kir­jas­tojen kenttä on super­mie­len­kiin­toinen työym­pä­ristö, jossa haasteita piisaa –puheen­vuo­rossaan hän tarkas­telee niistä yhtä, edelleen sinnik­käästi kuohuvaa genera­tii­vista tekoälyä!

9.6.2026 Iltati­laisuus Keskus­ta­kir­jasto Oodi

• klo 18–20.15 rentoa yhdes­säoloa ruuan ja muistelun merkeissä
• klo 20.30 > yhteinen jatko­paikka (kerrotaan myöhemmin)

10.6.2026 Työpa­ja­päivä – verkos­to­päivä Haaga-Helian Pasilan kampuk­sella  

• klo 10–11.30 Työpajat (tarkemmat kuvaukset alla)
  • Kestävä kehitys: Arvoista konkreet­tisiin tekoihin
  • Näin helpo­tamme e‑aineistojen lukemista
  • Tiedon­hakua tekoälyn kanssa – promptit punta­rissa
  • Vääris­tellyn tiedon Learning café
• 11.30–12.30 lounas  
• 12.30–13 työpa­jojen yhteen­vetoa yhdessä 
• 13–14 Laura Sokka, psyko­logian tohtori, neurop­sy­kologi: Selkeä mieli, selkeä suunta – voima­varoja yksilöille ja työyh­tei­söille muutosten keskellä (Laura Sokan esittely MySpeacerin sivuilla)

Työpa­jojen kuvaukset

Osallis­tujat valit­sevat työpa­joista yhden, johon osallis­tuvat 10.6. aamupäivän aikana.

Kestävä kehitys: Arvoista konkreet­tisiin tekoihin

Tässä työpa­jassa amk‑kirjastojen henki­löstö pääsee yhdessä tutkimaan ja kehit­tämään kirjas­tojen roolia kestävän kehityksen edistäjinä. Työpaja tarjoaa osallis­tu­jille mahdol­li­suuden tarkas­tella oman kirjaston ja organi­saation kestä­vyyttä eri näkökul­mista, tunnistaa vahvuuksia ja kehit­tä­mis­koh­teita sekä ideoida konkreet­tisia tekoja, joita voidaan viedä arkeen.

Mitä osallistuja ”saa” työpa­jasta?

• Uusia näkökulmia kestävän kehityksen edistä­miseen kirjas­to­työssä
• Käytän­nöl­lisiä työkaluja ja ideoita, joita voi viedä suoraan omaan työarkeen
• Mahdol­li­suuden reflek­toida ja kehittää oman organi­saation kestävän kehityksen toimintaa.

Vetäjät: Noora Montonen (Laurea), Kirsi Rönnqvist (Savonia), Anu Räty-Härkönen (Savonia) ja Jaana Kurko (Haaga-Helia)

Näin helpo­tamme e‑aineistojen lukemista 

Työpaja on suunnattu kaikille niille, jotka haluavat oppia lisää e‑aineistojen saavu­tet­ta­vuu­desta ja opiske­li­joiden tukemi­sesta. Pajaan voi osallistua myös ilman aiempaa osaamista saavu­tet­ta­vuu­desta. Työpa­jassa korostuu yhteinen tekeminen: opimme toisil­tamme, kokei­lemme yhdessä ja raken­namme ymmär­rystä keskus­telun ja tekemisen kautta.    

Työpa­jassa osallis­tujat pääsevät: 

• Jakamaan omia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä e‑aineistojen saavu­tet­ta­vuu­desta 
• Tutus­tumaan selainten ja e‑aineistojen saavu­tet­ta­vuuso­mi­nai­suuksiin käytännön esimerkkien kautta 
• Kokei­lemaan erilaisia verkko­lu­ke­mista helpot­tavia työkaluja 
• Ideoimaan yhdessä konkreet­tisia tapoja kertoa opiske­li­joille lukemista tukevista ratkai­suista 
• Lisäämään tietoi­suutta saavu­tet­ta­vuuden merki­tyk­sestä osana kirjaston arkea. 

Vetäjät: Oili Valtonen (Xamk), Kirsi Vähäkangas (OY), Päivi Hollanti (HAMK) 

Tiedon­hakua tekoälyn kanssa – promptit punta­rissa

Tehdään ryhmissä ohjattuja tiedon­hakuja tekoälyn avustamana. Mietitään mikä toimii ja mikä ei. Opitaan toisil­tamme hyviä käytäntöjä ja kokemuksia siitä, miten ohjata opiske­li­joita käyttämään tekoälyä fiksusti tiedonhaun apuna. Kiva, jos mahdol­li­simman monella on oma kone mukana.

Vetäjät: Teppo Hjelt (SAMK) ja Minna Kivinen (HAMK)

Vääris­tellyn tiedon Learning café

Työpajan tarkoi­tuksena on pohtia ja jakaa käytän­teitä, miten opiske­li­joiden kanssa otetaan esille vääris­tellyn tai valheel­lisen tiedon tunnis­ta­mista. Työpajan osallis­tujat asettuvat opiske­li­joiden asemaan ja pohtivat samalla, miten itse tunnis­tavat tällaista tietoa. Teemat ovat sosiaa­li­sessa mediassa olevat uutiset, kuvat ja videot, tieteel­liset artik­kelit. Työpajan menetelmä on Learning Cafe ja se pohjautuu avoimeen oppima­te­ri­aaliin: Huija­taanko minua? Huijaanko minä muita.

Työpa­jassa osallis­tujat:

• Jakavat ja saavat uusia ideoita ohjaukseen
• Pohtivat opiske­li­joiden näkökulmaa
• Reflek­toivat omaa toimin­taansa.

Vetäjät: Kaisa Puttonen (Laurea) ja Hanna-Riina Aho (Centria)

Järjes­täjät pidät­tävät oikeuden ohjelman muutoksiin.

Terve­tuloa mukaan juhliin!

Kansal­li­sar­kisto on ilmoit­tanut, että Varas­to­kir­jaston keskeiset palvelut muuttuvat maksul­li­siksi keväällä 2026 perustuen opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön 29. lokakuuta 2025 tekemään linjaukseen. Vuonna 1989 perus­tettu Varas­to­kir­jasto on koko tähänas­tisen toimin­tansa ajan tarjonnut palve­lunsa maksut­to­masti. Ymmär­rämme kustan­nus­te­hok­kuuden vaati­mukset ja paineet periä maksuja julki­sista palve­luista, mutta kaavaillut palve­lu­maksut muuttai­sivat Varas­to­kir­jaston toimintaa perus­ta­van­laa­tui­sesti.

Palve­lu­mak­su­päätös jättää huomiotta kaikkien kirjas­to­sek­torien, kirjas­to­jär­jes­töjen sekä Suomen yliopis­tojen rehto­ri­neu­vosto Unifin Kansal­li­sar­kis­to­laista keväällä 2025 antamat lausunnot, jotka yksimie­li­sesti vastus­tivat Varas­to­kir­jaston palve­lujen maksul­li­suutta.

Päätös on halli­tus­oh­jelman kohdan 5.3 (Korkea osaaminen ja sivistys tulevai­suuden perustana) hengen vastainen. Varas­to­kir­jasto on yhtei­sesti luotu tieto­va­ranto, joka on tutki­muksen lisäksi koko yhteis­kunnan käytet­tä­vissä. Sen maksut­tomat palvelut ovat keskeinen infra­struk­tuuri etenkin korkea­kou­luille, mutta myös tieteestä kiinnos­tu­neille kansa­lai­sille.

Verkosto
Suomessa kansal­linen kirjas­to­ver­kosto toimii erinomai­sesti laajan yhteistyön ansiosta. Varas­to­kir­jasto on ollut tärkeä osa verkostoa, mutta maksul­li­suuden myötä se irtoaa yhteis­työstä yhdeksi maksul­li­seksi palve­lun­tuot­ta­jaksi muiden kaupal­listen palve­lujen joukkoon. Tämä olisi raju suunnan­muutos, koska Varas­to­kir­jasto on tähän saakka tuottanut kansal­li­sella tasolla kirjas­to­pal­ve­luille merkit­tävän lisäarvon toimiessaan kaikkien tieteel­listen kirjas­tojen yhteisenä käyttö­ko­koelmana.

Varas­to­kir­jasto on kansain­vä­li­sessä mitta­kaa­vassa ainut­laa­tuinen organi­saatio, joka on mahdol­lis­tanut kirjas­to­ti­lojen ketterän mukau­tu­misen korkea­kou­lujen toimin­taym­pä­ristön ja asiakas­kunnan muuttuvien tarpeiden mukai­sesti. Kirjal­li­suuden keski­tetty säilytys on kestävä ja vastuul­linen ratkaisu, koska sillä on taattu, että hankittu aineisto säilyy tutki­joiden ja muiden tiedon­tar­vit­si­joiden käytössä kustan­nus­te­hok­kaasti.

Varas­to­kir­jaston toiminta-ajatus on perus­tunut vasta­vuo­roi­suuteen. Kirjastot ovat antaneet merkit­tävän osan kokoel­mistaan maksutta Varas­to­kir­jaston hoitoon. Vasta­vuo­roi­sesti Varas­to­kir­jasto on tarjonnut lainat ja artik­ke­li­kopiot maksutta kirjas­tojen asiak­kaiden käyttöön.

Kansal­linen tieto­huolto
Korkea­kou­lu­kir­jastot hankkivat tietoai­neis­tonsa lähes kokonaan sähköi­sessä muodossa. Niiden käyttö on mahdol­lista vain korkea­kou­lu­yh­tei­sölle, suuri yleisö saa aineistot käyttöönsä vain hyvin rajatusti kirjas­tojen omissa tiloissa. Siksi on tärkeää, että kansa­laiset pääsevät Varas­to­kir­jaston aineis­tojen kautta tieteel­lisen tiedon äärelle. Tämä väylä kapenee tai sulkeutuu, mikäli Varas­to­kir­jaston lainat muuttuvat maksul­li­siksi.

Suuri osa Varas­to­kir­jaston lainoista kanavoituu yleisten kirjas­tojen kautta kansa­lai­sille. Maksut­tomat palvelut tukevat kansa­laisten yhden­ver­tai­suutta, tasa-arvoa ja tiedol­lisia perus­oi­keuksia. Yhden­ver­taisuus heikkenee, jos kansa­laiset joutuvat maksamaan tieteel­li­sestä tiedosta. Uudis­tuksen myötä lainaa­miseen liittyvät maksut siirtyvät yksit­täisen kirjaston käyttäjän kannet­ta­viksi.

Varas­to­kir­jaston ja Kopioston vuonna 2023 aloit­ta­massa Artik­kelien suora­toi­mi­tuksen pilot­ti­hank­keessa tilatut artik­ke­li­kopiot on toimi­tettu kirjaston sijaan suoraan tutki­jalle. Toiminta on sujuvoit­tanut kauko­pal­velua näiltä osin merkit­tä­västi. Varas­to­kir­jasto on vastannut artik­kelien Kopiosto-kustan­nuk­sista. OKM on puoltanut Varas­to­kir­jaston esitystä, että artik­kelien suora­toi­mitus asiak­kaille vakiintuu osaksi Varas­to­kir­jaston palve­lu­toi­mintaa. Palve­lu­mak­sujen myötä tätä tutki­joille arvokasta palvelua ei voida toteuttaa alkupe­räisen suunni­telman mukai­sesti.

Varas­to­kir­jasto on keskeinen osa kansal­lista tieto­huoltoa, onhan yksi sen tehtä­vistä aineis­tojen pitkä­ai­kais­säi­ly­tyksen ja saata­vuuden turvaa­minen. Kyseessä on merkittävä panostus myös tiedon huolto­var­muuteen. Palve­lu­maksut rajoit­tavat tietoai­neis­tojen saata­vuutta ja hidas­tavat tiedon kiertoa, mikä heikentää tutki­muksen ja opetuksen edelly­tyksiä. Ne myös estävät kirjastoja hyödyn­tä­mästä Varas­to­kir­jaston palveluja laajasti, mikä heikentää koko järjes­telmän huolto­var­muutta.

Talous
Varas­to­kir­jasto on laatinut OKM:n pyynnöstä selvi­tyksen palve­lujen maksul­li­suu­desta. Arvion mukaan palve­luista saatavat tulot ovat noin 160 000 euroa vuodessa.

Selvi­tyk­sessä on pitäy­dytty arvioimaan saatavia tuloja kauko­pal­velun nykyisten toimi­tus­määrien mukaan. Siinä ei ole tehty vaiku­tusa­na­lyysiä eli tarkas­teltu mahdol­lisia asiakas­käyt­täy­ty­misen muutoksia. Tämä on merkittävä puute, koska maksujen myötä Varas­to­kir­jasto asettuu kilpai­lu­ti­lan­teeseen muiden kauko­pal­velua antavien kotimaisten ja kansain­vä­listen kirjas­tojen ja laitosten kanssa. Kirjastot hankkivat kauko­pal­velua sieltä, mistä sen kustan­nus­te­hok­kaimmin saavat. Tämä johtaa väistä­mättä Varas­to­kir­jaston tilaus­määrien ja siten myös arvioi­tujen tulojen piene­ne­miseen.

Samaan aikaan, kun kansal­li­sella tasolla ponnis­tellaan avoimen tieteen edistä­mi­seksi OKM:n kannus­tamana, muutetaan yksit­täinen OKM:n hallin­no­nalaan kuuluva palvelu kansa­lai­sille ja Varas­to­kir­jas­tolle aineistoja ilmai­seksi lahjoit­ta­ville kirjas­toille maksul­li­seksi. Maksut heiken­tävät tieteel­liseen tietoon pääsyä aikana, jolloin tieteel­lisen tiedon käyttö on aina vain tärkeämpää.

Maksujen käyttöönotto luo pohjan hinnan­ko­ro­tuk­sille tulevai­suu­dessa. Tämä tekee kustan­nuk­sista ennakoi­mat­tomia ja vaikeuttaa kirjas­toalan pitkä­jän­teistä suunnit­telua. Toivoi­simme, että Kansal­li­sar­kisto kuuntelisi jatkossa (maksavaa) asiakas­kun­taansa palve­lu­lin­jauksia tehdessään. Pysyvän asiakas­oh­jaus­ra­kenteen avulla Kansal­li­sar­kisto voisi paremmin varmistaa, että sen palvelut vastaavat korkea­kou­lujen kautta yhteis­kunnan tarpeita.

Yhteenveto
Palve­lu­mak­sujen käyttöönotto Varas­to­kir­jas­tossa muuttaa kirjaston toiminta-ajatusta olennai­sesti. Varas­to­kir­jasto ei sen jälkeen ole enää entisensä. Se muuttuu kansal­lisen kirjas­to­verkon merkit­tä­västä osasta kaupal­li­seksi toimi­jaksi erittäin kilpail­lulle alalle. Maksul­li­suus­päätös heikentää tieteel­liseen tietoon pääsyä aikana, jolloin tieteel­lisen tiedon käyttö on aina vain tärkeämpää.

Onko tämä OKM:n pitkän linjan tavoite omalla hallin­no­na­lallaan?

Riitta Lähdemäki
kirjas­ton­johtaja, Tampereen yliopisto
FUN Suomen yliopis­to­kir­jas­tojen verkoston puheen­johtaja

Pekka Uotila
päällikkö, korkea­koulun tieto­pal­velut, XAMK
AMKIT Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen kirjas­to­yh­teis­työ­kon­sortion puheen­johtaja

AMKIT-konsortion syysy­leis­kokous pidettiin Porissa SAMKin kampuk­sella 8.10.2026. Kokouk­sessa hyväk­syttiin konsortion uusi strategia vuosille 2026–2029 arvoi­namme yhtei­söl­lisyys, luotet­tavuus ja ketteryys. Voit lukea strategiaa konsortion eDuuni-työti­lassa.

Syysy­leis­ko­kouk­sessa valittiin myös kolme johto­ryhmän jäsentä erovuo­roisten tilalle kaudelle 2026–2027. Uusina jäseninä ensi vuoden alussa aloit­tavat Susanna Kinnari (Diak) ja Pekka Malvela (Karelia), ja jatko­kau­delle valittiin Marita Ahola (Turun amk). Kokouk­sessa käsiteltiin lisäksi sääntö­mää­räiset asiat: vahvis­tettiin konsortion vuoden 2026 talous­suun­ni­telma ja OKM:n tuen jakau­tu­minen FinELib-aineis­toille sekä hyväk­syttiin toimin­ta­suun­ni­telma vuodelle 2026, joka on luetta­vissa eDuuni-työti­lassa. Kokouk­sessa hyväk­syttiin muina asioina amk-kirjas­tojen tilas­tojen keruuohje sekä aikataulu.

AMKIT-konsortion kevät kului vauhdilla mm. uuden puheen­joh­tajan Pekka Uotilan ja sihteerin Terhi Kaipaisen Kaakkois-Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lusta, Xamkista ottaessa tehtä­viään haltuun. Kevään aikana järjes­tettiin konsortion jäsenille kaksi webinaaria strate­giasta ja työorien­taa­tioista. Ensim­mäinen tuki keväällä aloitettua AMKIT-konsortion uuden strategian laati­mista, johon osallis­tettiin myös muilla tavoilla. Uusi strategia 2026–2029 on seuraa­vaksi hyväk­syt­tävänä konsortion syysy­leis­ko­kouk­sessa. Maalis-huhti­kuussa järjes­tettiin myös amk-kirjas­tojen käyttä­jä­kysely, johon saatiin 7213 vastausta. Kiitos kaikille amk-kirjas­tojen kehit­tä­miseen osalli­tu­neille!

Kevään AMKIT-konsortion yleis­ko­kouk­sessa hyväk­syttiin toimin­ta­ker­tomus 2024, jota pääsee lukemaan täällä.

AMKIT-konsortion syysy­leis­kokous pidettiin 1.10. Humakin kampuk­sella Helsin­gissä. Kokouk­sessa valittiin AMKIT-konsortion uudeksi puheen­joh­ta­jaksi kaudelle 2025–2026 Pekka Uotila (XAMK). Lisäksi johto­ryhmän erovuo­roisten jäsenten tilalle nimitettiin uudet jäsenet kaudeksi 2025–2026. Uutena jäsenenä johto­ryh­mässä aloittaa Jussi Kärki (SAMK), kun taas Riitta-Liisa Karja­lainen ja Jonna Vocke valittiin jatko­kau­delle.

Kokouk­sessa myös käsiteltiin muut sääntö­mää­räiset asiat kuten konsortion ensi vuoden budjetti sekä hyväk­syttiin konsortion ensi vuoden toimin­ta­suun­ni­telma. Kuten strate­gia­kauden 2021–2025 muinakin vuosina, konsortion ensi vuoden toimin­ta­suun­ni­telman painopis­teinä ovat yhteistyö, avoimuus, yhdessä oppiminen ja vaikut­tavuus.

Toimin­ta­suun­ni­telma on luetta­vissa AMKIT-konsortion eDuuni-työti­lassa.

AMKIT-konsortio työsken­telee AMK-kirjas­tojen yhteisen paremman ja sujuvamman arjen puolesta ja koordinoi AMK-kirjas­tojen yhteis­työtä ja yhteisiä hankkeita. Konsortion tunne­tuimpia yhteisiä toimintoja ovat varmasti Suomen suurin julkai­suar­kisto Theseus ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kir­jas­to­laisten oma lehti Kreodi. Mutta mitä kaikkea muuta AMKIT-konsortio tekeekään?

Kreodin uusim­massa numerossa AMKIT-konsortion puheen­johtaja ja sihteeri kertovat yhteis­työstä konsor­tiossa. Lue koko juttu täältä.

AMK-kirjas­to­päivät pidettiin pitkän tauon jälkeen aurin­koi­sessa Turussa 12.–13.6. AMKIT-konsortion järjes­tämän tapah­tuman käytännön järjes­te­lyistä vastasi onnis­tu­neesti Turun amk:n kirjasto. Kiitokset heille!

Mielen­kiin­toista ohjelmaa seurasi rento ja hyvän­tuu­linen yleisö. AMK-kirjas­to­laiset olivat sankoin joukoin paikalla, sillä tapah­tumaan osallistui noin 160 henkilöä. Sata heistä oli paikan päällä ja loput etänä.

AMK-kirjas­to­päivien teemana oli Opi, motivoidu ja jaksa — työnteon flown eväät. Tapah­tuman keskiössä oli erityi­sesti työhy­vin­vointi, joka tuli esiin lähes jokai­sessa esityk­sessä jollakin tavalla. Ohjel­massa oli ajatuksia herät­täviä puheen­vuoroja oman oppimisen johta­mi­sesta, aivoer­go­no­miasta ja tekoä­lystä.

Keynote-puhujina esiin­tyivät Karoliina Jarenko ja Mona Moisala. Karoliina Jarenko puhui aiheesta Kapteenina Tulevai­suuteen – Oman oppimisen johta­minen. Hän kertoi konkreet­tisia esimerkkejä siitä, miten jokainen voi työtii­missä kehittää omaa oppimista ja osaamista. Mona Moisalan aiheena puolestaan oli Pääkopan tiedostot järjes­tykseen – Aivoer­go­nomia ja itsensä johta­minen kiirei­sessä työar­jessa. Moderni ajatustyö vaatii työnte­ki­jöiltä paljon, mutta onneksi on myös keinoja parantaa omia aivotaitoja. Monan esitys herätteli monet meistä miettimään, miten voisimme vähentää aivokuormaa ja edistää aivojemme palau­tu­mista.

Lisäksi konsortion oma pedago­giik­ka­ryhmä kertoi tekoä­lystä sopivasti amk-kirjas­to­laisen näkökul­masta ja Turun amk:n tieto­pal­ve­lu­pääl­likkö Marita Ahola esitteli kirjas­toalan työnte­ki­jä­ky­selyn tuloksia. Kumpa­nakin päivänä esitysten lisäksi ohjel­massa oli myös työpaja. Keski­viikkona osallis­tujat saivat ryhmissä kiertää pedago­giik­ka­ryhmän järjes­tä­millä työpis­teillä, ja torstaina puolestaan Mona Moisalan esitys päättyi siihen liittyvään työpajaan.

Kiinnos­tavien ja ajankoh­taisten esitysten lisäksi työhy­vin­vointia edistettiin myös mukavan yhdessä olon merkeissä lounailla ja iltajuh­lassa. Mukavaa oli myös nähdä, että osallis­tujien kesken juttua riitti tauoilla ja työpa­joissa. Parasta AKM-kirjas­to­päi­villä olikin jälleen kerran toisten amk-kirjas­to­laisten tapaa­minen, ja pisteenä iin päällä olivat kiinnostava ohjelma sekä ihana, kesäinen Turku.

AMKIT-konsortion vuoden 2023 toimin­ta­ker­tomus on julkaistu. Toimin­ta­ker­tomus on kattava katsaus konsortion edellisen vuoden toimintaan niin amk-kentällä kuin kansal­li­ses­tikin. Toimin­ta­ker­tomus on julkinen ja sen voi lukea täältä.

AMKIT-konsortion syysy­leis­kokous pidettiin 30.11. Rovanie­mellä. Kokouk­sessa käsiteltiin sääntö­mää­räiset asiat kuten konsortion ensi vuoden budjetti sekä johto­ryhmän erovuo­roisten jäsenten tilalle nimitettiin uudet jäsenet kaudeksi 2024-205. Uutena jäsenenä johto­ryh­mässä aloittaa Anne Holappa, kun taas Marita Ahola ja Jaana Latvanen valittiin jatko­kau­delle.

Vuonna 2024 johto­ryhmän jäsenet ovat: Mira Juppi (pj, Savonia), Marita Ahola (Turun amk), Anne Holappa (Humak), Riitta-Liisa Karja­lainen (KAMK), Maija Koponen (Lapin amk), Jaana Latvanen (SeAMK), Jonna Vocke (Arcada).

Syysy­leis­ko­kouk­sessa hyväk­syttiin myös konsortion ensi vuoden toimin­ta­suun­ni­telma.

Vuosi 2023 kallistuu kohti loppuaan ja on aika luoda silmäys, kuinka amk-kirjas­tojen yhteisiä asioita on hoidettu kuluneena vuonna. Lue AMKIT-konsortion puheen­joh­tajan Mira Jupin terveiset Kreodin joulu­nu­me­rosta.