Kansal­li­sar­kisto on ilmoit­tanut, että Varas­to­kir­jaston keskeiset palvelut muuttuvat maksul­li­siksi keväällä 2026 perustuen opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön 29. lokakuuta 2025 tekemään linjaukseen. Vuonna 1989 perus­tettu Varas­to­kir­jasto on koko tähänas­tisen toimin­tansa ajan tarjonnut palve­lunsa maksut­to­masti. Ymmär­rämme kustan­nus­te­hok­kuuden vaati­mukset ja paineet periä maksuja julki­sista palve­luista, mutta kaavaillut palve­lu­maksut muuttai­sivat Varas­to­kir­jaston toimintaa perus­ta­van­laa­tui­sesti.

Palve­lu­mak­su­päätös jättää huomiotta kaikkien kirjas­to­sek­torien, kirjas­to­jär­jes­töjen sekä Suomen yliopis­tojen rehto­ri­neu­vosto Unifin Kansal­li­sar­kis­to­laista keväällä 2025 antamat lausunnot, jotka yksimie­li­sesti vastus­tivat Varas­to­kir­jaston palve­lujen maksul­li­suutta.

Päätös on halli­tus­oh­jelman kohdan 5.3 (Korkea osaaminen ja sivistys tulevai­suuden perustana) hengen vastainen. Varas­to­kir­jasto on yhtei­sesti luotu tieto­va­ranto, joka on tutki­muksen lisäksi koko yhteis­kunnan käytet­tä­vissä. Sen maksut­tomat palvelut ovat keskeinen infra­struk­tuuri etenkin korkea­kou­luille, mutta myös tieteestä kiinnos­tu­neille kansa­lai­sille.

Verkosto
Suomessa kansal­linen kirjas­to­ver­kosto toimii erinomai­sesti laajan yhteistyön ansiosta. Varas­to­kir­jasto on ollut tärkeä osa verkostoa, mutta maksul­li­suuden myötä se irtoaa yhteis­työstä yhdeksi maksul­li­seksi palve­lun­tuot­ta­jaksi muiden kaupal­listen palve­lujen joukkoon. Tämä olisi raju suunnan­muutos, koska Varas­to­kir­jasto on tähän saakka tuottanut kansal­li­sella tasolla kirjas­to­pal­ve­luille merkit­tävän lisäarvon toimiessaan kaikkien tieteel­listen kirjas­tojen yhteisenä käyttö­ko­koelmana.

Varas­to­kir­jasto on kansain­vä­li­sessä mitta­kaa­vassa ainut­laa­tuinen organi­saatio, joka on mahdol­lis­tanut kirjas­to­ti­lojen ketterän mukau­tu­misen korkea­kou­lujen toimin­taym­pä­ristön ja asiakas­kunnan muuttuvien tarpeiden mukai­sesti. Kirjal­li­suuden keski­tetty säilytys on kestävä ja vastuul­linen ratkaisu, koska sillä on taattu, että hankittu aineisto säilyy tutki­joiden ja muiden tiedon­tar­vit­si­joiden käytössä kustan­nus­te­hok­kaasti.

Varas­to­kir­jaston toiminta-ajatus on perus­tunut vasta­vuo­roi­suuteen. Kirjastot ovat antaneet merkit­tävän osan kokoel­mistaan maksutta Varas­to­kir­jaston hoitoon. Vasta­vuo­roi­sesti Varas­to­kir­jasto on tarjonnut lainat ja artik­ke­li­kopiot maksutta kirjas­tojen asiak­kaiden käyttöön.

Kansal­linen tieto­huolto
Korkea­kou­lu­kir­jastot hankkivat tietoai­neis­tonsa lähes kokonaan sähköi­sessä muodossa. Niiden käyttö on mahdol­lista vain korkea­kou­lu­yh­tei­sölle, suuri yleisö saa aineistot käyttöönsä vain hyvin rajatusti kirjas­tojen omissa tiloissa. Siksi on tärkeää, että kansa­laiset pääsevät Varas­to­kir­jaston aineis­tojen kautta tieteel­lisen tiedon äärelle. Tämä väylä kapenee tai sulkeutuu, mikäli Varas­to­kir­jaston lainat muuttuvat maksul­li­siksi.

Suuri osa Varas­to­kir­jaston lainoista kanavoituu yleisten kirjas­tojen kautta kansa­lai­sille. Maksut­tomat palvelut tukevat kansa­laisten yhden­ver­tai­suutta, tasa-arvoa ja tiedol­lisia perus­oi­keuksia. Yhden­ver­taisuus heikkenee, jos kansa­laiset joutuvat maksamaan tieteel­li­sestä tiedosta. Uudis­tuksen myötä lainaa­miseen liittyvät maksut siirtyvät yksit­täisen kirjaston käyttäjän kannet­ta­viksi.

Varas­to­kir­jaston ja Kopioston vuonna 2023 aloit­ta­massa Artik­kelien suora­toi­mi­tuksen pilot­ti­hank­keessa tilatut artik­ke­li­kopiot on toimi­tettu kirjaston sijaan suoraan tutki­jalle. Toiminta on sujuvoit­tanut kauko­pal­velua näiltä osin merkit­tä­västi. Varas­to­kir­jasto on vastannut artik­kelien Kopiosto-kustan­nuk­sista. OKM on puoltanut Varas­to­kir­jaston esitystä, että artik­kelien suora­toi­mitus asiak­kaille vakiintuu osaksi Varas­to­kir­jaston palve­lu­toi­mintaa. Palve­lu­mak­sujen myötä tätä tutki­joille arvokasta palvelua ei voida toteuttaa alkupe­räisen suunni­telman mukai­sesti.

Varas­to­kir­jasto on keskeinen osa kansal­lista tieto­huoltoa, onhan yksi sen tehtä­vistä aineis­tojen pitkä­ai­kais­säi­ly­tyksen ja saata­vuuden turvaa­minen. Kyseessä on merkittävä panostus myös tiedon huolto­var­muuteen. Palve­lu­maksut rajoit­tavat tietoai­neis­tojen saata­vuutta ja hidas­tavat tiedon kiertoa, mikä heikentää tutki­muksen ja opetuksen edelly­tyksiä. Ne myös estävät kirjastoja hyödyn­tä­mästä Varas­to­kir­jaston palveluja laajasti, mikä heikentää koko järjes­telmän huolto­var­muutta.

Talous
Varas­to­kir­jasto on laatinut OKM:n pyynnöstä selvi­tyksen palve­lujen maksul­li­suu­desta. Arvion mukaan palve­luista saatavat tulot ovat noin 160 000 euroa vuodessa.

Selvi­tyk­sessä on pitäy­dytty arvioimaan saatavia tuloja kauko­pal­velun nykyisten toimi­tus­määrien mukaan. Siinä ei ole tehty vaiku­tusa­na­lyysiä eli tarkas­teltu mahdol­lisia asiakas­käyt­täy­ty­misen muutoksia. Tämä on merkittävä puute, koska maksujen myötä Varas­to­kir­jasto asettuu kilpai­lu­ti­lan­teeseen muiden kauko­pal­velua antavien kotimaisten ja kansain­vä­listen kirjas­tojen ja laitosten kanssa. Kirjastot hankkivat kauko­pal­velua sieltä, mistä sen kustan­nus­te­hok­kaimmin saavat. Tämä johtaa väistä­mättä Varas­to­kir­jaston tilaus­määrien ja siten myös arvioi­tujen tulojen piene­ne­miseen.

Samaan aikaan, kun kansal­li­sella tasolla ponnis­tellaan avoimen tieteen edistä­mi­seksi OKM:n kannus­tamana, muutetaan yksit­täinen OKM:n hallin­no­nalaan kuuluva palvelu kansa­lai­sille ja Varas­to­kir­jas­tolle aineistoja ilmai­seksi lahjoit­ta­ville kirjas­toille maksul­li­seksi. Maksut heiken­tävät tieteel­liseen tietoon pääsyä aikana, jolloin tieteel­lisen tiedon käyttö on aina vain tärkeämpää.

Maksujen käyttöönotto luo pohjan hinnan­ko­ro­tuk­sille tulevai­suu­dessa. Tämä tekee kustan­nuk­sista ennakoi­mat­tomia ja vaikeuttaa kirjas­toalan pitkä­jän­teistä suunnit­telua. Toivoi­simme, että Kansal­li­sar­kisto kuuntelisi jatkossa (maksavaa) asiakas­kun­taansa palve­lu­lin­jauksia tehdessään. Pysyvän asiakas­oh­jaus­ra­kenteen avulla Kansal­li­sar­kisto voisi paremmin varmistaa, että sen palvelut vastaavat korkea­kou­lujen kautta yhteis­kunnan tarpeita.

Yhteenveto
Palve­lu­mak­sujen käyttöönotto Varas­to­kir­jas­tossa muuttaa kirjaston toiminta-ajatusta olennai­sesti. Varas­to­kir­jasto ei sen jälkeen ole enää entisensä. Se muuttuu kansal­lisen kirjas­to­verkon merkit­tä­västä osasta kaupal­li­seksi toimi­jaksi erittäin kilpail­lulle alalle. Maksul­li­suus­päätös heikentää tieteel­liseen tietoon pääsyä aikana, jolloin tieteel­lisen tiedon käyttö on aina vain tärkeämpää.

Onko tämä OKM:n pitkän linjan tavoite omalla hallin­no­na­lallaan?

Riitta Lähdemäki
kirjas­ton­johtaja, Tampereen yliopisto
FUN Suomen yliopis­to­kir­jas­tojen verkoston puheen­johtaja

Pekka Uotila
päällikkö, korkea­koulun tieto­pal­velut, XAMK
AMKIT Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen kirjas­to­yh­teis­työ­kon­sortion puheen­johtaja

AMKIT-konsortion syysy­leis­kokous pidettiin Porissa SAMKin kampuk­sella 8.10.2026. Kokouk­sessa hyväk­syttiin konsortion uusi strategia vuosille 2026–2029 arvoi­namme yhtei­söl­lisyys, luotet­tavuus ja ketteryys. Voit lukea strategiaa konsortion eDuuni-työti­lassa.

Syysy­leis­ko­kouk­sessa valittiin myös kolme johto­ryhmän jäsentä erovuo­roisten tilalle kaudelle 2026–2027. Uusina jäseninä ensi vuoden alussa aloit­tavat Susanna Kinnari (Diak) ja Pekka Malvela (Karelia), ja jatko­kau­delle valittiin Marita Ahola (Turun amk). Kokouk­sessa käsiteltiin lisäksi sääntö­mää­räiset asiat: vahvis­tettiin konsortion vuoden 2026 talous­suun­ni­telma ja OKM:n tuen jakau­tu­minen FinELib-aineis­toille sekä hyväk­syttiin toimin­ta­suun­ni­telma vuodelle 2026, joka on luetta­vissa eDuuni-työti­lassa. Kokouk­sessa hyväk­syttiin muina asioina amk-kirjas­tojen tilas­tojen keruuohje sekä aikataulu.

AMKIT-konsortion kevät kului vauhdilla mm. uuden puheen­joh­tajan Pekka Uotilan ja sihteerin Terhi Kaipaisen Kaakkois-Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lusta, Xamkista ottaessa tehtä­viään haltuun. Kevään aikana järjes­tettiin konsortion jäsenille kaksi webinaaria strate­giasta ja työorien­taa­tioista. Ensim­mäinen tuki keväällä aloitettua AMKIT-konsortion uuden strategian laati­mista, johon osallis­tettiin myös muilla tavoilla. Uusi strategia 2026–2029 on seuraa­vaksi hyväk­syt­tävänä konsortion syysy­leis­ko­kouk­sessa. Maalis-huhti­kuussa järjes­tettiin myös amk-kirjas­tojen käyttä­jä­kysely, johon saatiin 7213 vastausta. Kiitos kaikille amk-kirjas­tojen kehit­tä­miseen osalli­tu­neille!

Kevään AMKIT-konsortion yleis­ko­kouk­sessa hyväk­syttiin toimin­ta­ker­tomus 2024, jota pääsee lukemaan täällä.

AMKIT-konsortion syysy­leis­kokous pidettiin 1.10. Humakin kampuk­sella Helsin­gissä. Kokouk­sessa valittiin AMKIT-konsortion uudeksi puheen­joh­ta­jaksi kaudelle 2025–2026 Pekka Uotila (XAMK). Lisäksi johto­ryhmän erovuo­roisten jäsenten tilalle nimitettiin uudet jäsenet kaudeksi 2025–2026. Uutena jäsenenä johto­ryh­mässä aloittaa Jussi Kärki (SAMK), kun taas Riitta-Liisa Karja­lainen ja Jonna Vocke valittiin jatko­kau­delle.

Kokouk­sessa myös käsiteltiin muut sääntö­mää­räiset asiat kuten konsortion ensi vuoden budjetti sekä hyväk­syttiin konsortion ensi vuoden toimin­ta­suun­ni­telma. Kuten strate­gia­kauden 2021–2025 muinakin vuosina, konsortion ensi vuoden toimin­ta­suun­ni­telman painopis­teinä ovat yhteistyö, avoimuus, yhdessä oppiminen ja vaikut­tavuus.

Toimin­ta­suun­ni­telma on luetta­vissa AMKIT-konsortion eDuuni-työti­lassa.

AMKIT-konsortio työsken­telee AMK-kirjas­tojen yhteisen paremman ja sujuvamman arjen puolesta ja koordinoi AMK-kirjas­tojen yhteis­työtä ja yhteisiä hankkeita. Konsortion tunne­tuimpia yhteisiä toimintoja ovat varmasti Suomen suurin julkai­suar­kisto Theseus ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kir­jas­to­laisten oma lehti Kreodi. Mutta mitä kaikkea muuta AMKIT-konsortio tekeekään?

Kreodin uusim­massa numerossa AMKIT-konsortion puheen­johtaja ja sihteeri kertovat yhteis­työstä konsor­tiossa. Lue koko juttu täältä.

AMK-kirjas­to­päivät pidettiin pitkän tauon jälkeen aurin­koi­sessa Turussa 12.–13.6. AMKIT-konsortion järjes­tämän tapah­tuman käytännön järjes­te­lyistä vastasi onnis­tu­neesti Turun amk:n kirjasto. Kiitokset heille!

Mielen­kiin­toista ohjelmaa seurasi rento ja hyvän­tuu­linen yleisö. AMK-kirjas­to­laiset olivat sankoin joukoin paikalla, sillä tapah­tumaan osallistui noin 160 henkilöä. Sata heistä oli paikan päällä ja loput etänä.

AMK-kirjas­to­päivien teemana oli Opi, motivoidu ja jaksa — työnteon flown eväät. Tapah­tuman keskiössä oli erityi­sesti työhy­vin­vointi, joka tuli esiin lähes jokai­sessa esityk­sessä jollakin tavalla. Ohjel­massa oli ajatuksia herät­täviä puheen­vuoroja oman oppimisen johta­mi­sesta, aivoer­go­no­miasta ja tekoä­lystä.

Keynote-puhujina esiin­tyivät Karoliina Jarenko ja Mona Moisala. Karoliina Jarenko puhui aiheesta Kapteenina Tulevai­suuteen – Oman oppimisen johta­minen. Hän kertoi konkreet­tisia esimerkkejä siitä, miten jokainen voi työtii­missä kehittää omaa oppimista ja osaamista. Mona Moisalan aiheena puolestaan oli Pääkopan tiedostot järjes­tykseen – Aivoer­go­nomia ja itsensä johta­minen kiirei­sessä työar­jessa. Moderni ajatustyö vaatii työnte­ki­jöiltä paljon, mutta onneksi on myös keinoja parantaa omia aivotaitoja. Monan esitys herätteli monet meistä miettimään, miten voisimme vähentää aivokuormaa ja edistää aivojemme palau­tu­mista.

Lisäksi konsortion oma pedago­giik­ka­ryhmä kertoi tekoä­lystä sopivasti amk-kirjas­to­laisen näkökul­masta ja Turun amk:n tieto­pal­ve­lu­pääl­likkö Marita Ahola esitteli kirjas­toalan työnte­ki­jä­ky­selyn tuloksia. Kumpa­nakin päivänä esitysten lisäksi ohjel­massa oli myös työpaja. Keski­viikkona osallis­tujat saivat ryhmissä kiertää pedago­giik­ka­ryhmän järjes­tä­millä työpis­teillä, ja torstaina puolestaan Mona Moisalan esitys päättyi siihen liittyvään työpajaan.

Kiinnos­tavien ja ajankoh­taisten esitysten lisäksi työhy­vin­vointia edistettiin myös mukavan yhdessä olon merkeissä lounailla ja iltajuh­lassa. Mukavaa oli myös nähdä, että osallis­tujien kesken juttua riitti tauoilla ja työpa­joissa. Parasta AKM-kirjas­to­päi­villä olikin jälleen kerran toisten amk-kirjas­to­laisten tapaa­minen, ja pisteenä iin päällä olivat kiinnostava ohjelma sekä ihana, kesäinen Turku.

AMKIT-konsortion vuoden 2023 toimin­ta­ker­tomus on julkaistu. Toimin­ta­ker­tomus on kattava katsaus konsortion edellisen vuoden toimintaan niin amk-kentällä kuin kansal­li­ses­tikin. Toimin­ta­ker­tomus on julkinen ja sen voi lukea täältä.

AMKIT-konsortion syysy­leis­kokous pidettiin 30.11. Rovanie­mellä. Kokouk­sessa käsiteltiin sääntö­mää­räiset asiat kuten konsortion ensi vuoden budjetti sekä johto­ryhmän erovuo­roisten jäsenten tilalle nimitettiin uudet jäsenet kaudeksi 2024-205. Uutena jäsenenä johto­ryh­mässä aloittaa Anne Holappa, kun taas Marita Ahola ja Jaana Latvanen valittiin jatko­kau­delle.

Vuonna 2024 johto­ryhmän jäsenet ovat: Mira Juppi (pj, Savonia), Marita Ahola (Turun amk), Anne Holappa (Humak), Riitta-Liisa Karja­lainen (KAMK), Maija Koponen (Lapin amk), Jaana Latvanen (SeAMK), Jonna Vocke (Arcada).

Syysy­leis­ko­kouk­sessa hyväk­syttiin myös konsortion ensi vuoden toimin­ta­suun­ni­telma.

Vuosi 2023 kallistuu kohti loppuaan ja on aika luoda silmäys, kuinka amk-kirjas­tojen yhteisiä asioita on hoidettu kuluneena vuonna. Lue AMKIT-konsortion puheen­joh­tajan Mira Jupin terveiset Kreodin joulu­nu­me­rosta.

AMKIT-konsortion kevät on ollut työn täytteinen. Yhteis­työtä on tehty niin konsortion sisällä eri amk-kirjas­tojen kesken kuin myös eri sidos­ryhmien kanssa.

Johto­ryhmä

AMKIT-konsortion johto­ryhmä kokoontui kevät­lu­ku­kau­della kymmenen kertaa verkossa. Jory käsitteli kokouk­sissa mm. yhteis­ti­lastoja ja konsortion verkkosivu-uudis­tusta. Asialis­talla oli myös AMKIT-verkos­to­päivän suunnit­te­le­minen.

Tammi­kuussa johto­ryhmä tapasi muiden kirjas­to­sek­to­reiden edustajia Kirjas­to­ver­kos­tojen ja Kansal­lis­kir­jaston tapaa­mi­sessa. Johto­ryhmä osallistui myös Laurean järjes­tä­mille AMK-päiville.

Konsortion keväty­leis­kokous

AMKIT-konsortion keväty­leis­kokous pidettiin 30.3. Arcadan Arabian kampuk­sella ja verkossa. Jokai­sesta konsor­tioon kuulu­vasta ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kir­jas­tosta oli paikalla edustaja.

Kokouk­sessa käsiteltiin sääntö­mää­räiset yleis­ko­kous­asiat, eli esiteltiin ja hyväk­syttiin konsortion vuoden 2022 toimin­ta­ker­tomus, vahvis­tettiin konsortion vuoden 2022 tilin­päätös, sekä käytiin läpi vuoden 2023 konsortion kustan­nus­tenjako ja Theseus-kulujen kustan­nus­tenjako.

AMKIT-verkos­to­päivä

AMKIT-verkos­to­päivää vietettiin 23.3. teemalla “Ytimessä asiakas­palvelu”. Tilaisuus keräsi jälleen runsaasti yleisöä ja kuunte­le­massa oli noin 190 kirjas­to­laista.

AMKIT-verkos­to­päivän kesto oli tällä kertaa kaksi ja puoli tuntia. Tilaisuus olikin täyttä asiaa alusta loppuun. Konsortion puheen­joh­tajan Mira Jupin lyhyen ajankoh­tais­kat­sauksen jälkeen oli vuorossa Marjo Kamilan ja Elina Kähön mielen­kiin­toiset esitykset.

Palve­lu­muo­toilun koulut­tajan Marjo Kamilan aiheena oli Palve­lu­ko­ke­muk­sista palve­lue­leisiin — lähtö­kohtana tyyty­väinen kirjas­to­asiakas. Esitys antoi uuden näkökulman asiakas­pal­ve­lu­työhön: kaiken keskiössä on uteliaisuus asiakasta kohtaan.

Helsingin yliopiston kirjaston palve­lu­pääl­likkö Elina Kähö kertoi työn tuunaa­mi­sesta. Työn tuunaa­minen: asiakas­palvelu voima­varana ‑esitys oli hyvä katsaus siihen, miten omaa työtään, sen vaati­muksia ja voima­varoja, voi tarkas­tella uudella tavalla.