Korkeakoulukirjastojen kannanotto opetus- ja kulttuuriministeriölle koskien Varastokirjaston palveluiden maksullisuutta
Kansallisarkisto on ilmoittanut, että Varastokirjaston keskeiset palvelut muuttuvat maksullisiksi keväällä 2026 perustuen opetus- ja kulttuuriministeriön 29. lokakuuta 2025 tekemään linjaukseen. Vuonna 1989 perustettu Varastokirjasto on koko tähänastisen toimintansa ajan tarjonnut palvelunsa maksuttomasti. Ymmärrämme kustannustehokkuuden vaatimukset ja paineet periä maksuja julkisista palveluista, mutta kaavaillut palvelumaksut muuttaisivat Varastokirjaston toimintaa perustavanlaatuisesti.
Palvelumaksupäätös jättää huomiotta kaikkien kirjastosektorien, kirjastojärjestöjen sekä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin Kansallisarkistolaista keväällä 2025 antamat lausunnot, jotka yksimielisesti vastustivat Varastokirjaston palvelujen maksullisuutta.
Päätös on hallitusohjelman kohdan 5.3 (Korkea osaaminen ja sivistys tulevaisuuden perustana) hengen vastainen. Varastokirjasto on yhteisesti luotu tietovaranto, joka on tutkimuksen lisäksi koko yhteiskunnan käytettävissä. Sen maksuttomat palvelut ovat keskeinen infrastruktuuri etenkin korkeakouluille, mutta myös tieteestä kiinnostuneille kansalaisille.
Verkosto
Suomessa kansallinen kirjastoverkosto toimii erinomaisesti laajan yhteistyön ansiosta. Varastokirjasto on ollut tärkeä osa verkostoa, mutta maksullisuuden myötä se irtoaa yhteistyöstä yhdeksi maksulliseksi palveluntuottajaksi muiden kaupallisten palvelujen joukkoon. Tämä olisi raju suunnanmuutos, koska Varastokirjasto on tähän saakka tuottanut kansallisella tasolla kirjastopalveluille merkittävän lisäarvon toimiessaan kaikkien tieteellisten kirjastojen yhteisenä käyttökokoelmana.
Varastokirjasto on kansainvälisessä mittakaavassa ainutlaatuinen organisaatio, joka on mahdollistanut kirjastotilojen ketterän mukautumisen korkeakoulujen toimintaympäristön ja asiakaskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Kirjallisuuden keskitetty säilytys on kestävä ja vastuullinen ratkaisu, koska sillä on taattu, että hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä kustannustehokkaasti.
Varastokirjaston toiminta-ajatus on perustunut vastavuoroisuuteen. Kirjastot ovat antaneet merkittävän osan kokoelmistaan maksutta Varastokirjaston hoitoon. Vastavuoroisesti Varastokirjasto on tarjonnut lainat ja artikkelikopiot maksutta kirjastojen asiakkaiden käyttöön.
Kansallinen tietohuolto
Korkeakoulukirjastot hankkivat tietoaineistonsa lähes kokonaan sähköisessä muodossa. Niiden käyttö on mahdollista vain korkeakouluyhteisölle, suuri yleisö saa aineistot käyttöönsä vain hyvin rajatusti kirjastojen omissa tiloissa. Siksi on tärkeää, että kansalaiset pääsevät Varastokirjaston aineistojen kautta tieteellisen tiedon äärelle. Tämä väylä kapenee tai sulkeutuu, mikäli Varastokirjaston lainat muuttuvat maksullisiksi.
Suuri osa Varastokirjaston lainoista kanavoituu yleisten kirjastojen kautta kansalaisille. Maksuttomat palvelut tukevat kansalaisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja tiedollisia perusoikeuksia. Yhdenvertaisuus heikkenee, jos kansalaiset joutuvat maksamaan tieteellisestä tiedosta. Uudistuksen myötä lainaamiseen liittyvät maksut siirtyvät yksittäisen kirjaston käyttäjän kannettaviksi.
Varastokirjaston ja Kopioston vuonna 2023 aloittamassa Artikkelien suoratoimituksen pilottihankkeessa tilatut artikkelikopiot on toimitettu kirjaston sijaan suoraan tutkijalle. Toiminta on sujuvoittanut kaukopalvelua näiltä osin merkittävästi. Varastokirjasto on vastannut artikkelien Kopiosto-kustannuksista. OKM on puoltanut Varastokirjaston esitystä, että artikkelien suoratoimitus asiakkaille vakiintuu osaksi Varastokirjaston palvelutoimintaa. Palvelumaksujen myötä tätä tutkijoille arvokasta palvelua ei voida toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Varastokirjasto on keskeinen osa kansallista tietohuoltoa, onhan yksi sen tehtävistä aineistojen pitkäaikaissäilytyksen ja saatavuuden turvaaminen. Kyseessä on merkittävä panostus myös tiedon huoltovarmuuteen. Palvelumaksut rajoittavat tietoaineistojen saatavuutta ja hidastavat tiedon kiertoa, mikä heikentää tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä. Ne myös estävät kirjastoja hyödyntämästä Varastokirjaston palveluja laajasti, mikä heikentää koko järjestelmän huoltovarmuutta.
Talous
Varastokirjasto on laatinut OKM:n pyynnöstä selvityksen palvelujen maksullisuudesta. Arvion mukaan palveluista saatavat tulot ovat noin 160 000 euroa vuodessa.
Selvityksessä on pitäydytty arvioimaan saatavia tuloja kaukopalvelun nykyisten toimitusmäärien mukaan. Siinä ei ole tehty vaikutusanalyysiä eli tarkasteltu mahdollisia asiakaskäyttäytymisen muutoksia. Tämä on merkittävä puute, koska maksujen myötä Varastokirjasto asettuu kilpailutilanteeseen muiden kaukopalvelua antavien kotimaisten ja kansainvälisten kirjastojen ja laitosten kanssa. Kirjastot hankkivat kaukopalvelua sieltä, mistä sen kustannustehokkaimmin saavat. Tämä johtaa väistämättä Varastokirjaston tilausmäärien ja siten myös arvioitujen tulojen pienenemiseen.
Samaan aikaan, kun kansallisella tasolla ponnistellaan avoimen tieteen edistämiseksi OKM:n kannustamana, muutetaan yksittäinen OKM:n hallinnonalaan kuuluva palvelu kansalaisille ja Varastokirjastolle aineistoja ilmaiseksi lahjoittaville kirjastoille maksulliseksi. Maksut heikentävät tieteelliseen tietoon pääsyä aikana, jolloin tieteellisen tiedon käyttö on aina vain tärkeämpää.
Maksujen käyttöönotto luo pohjan hinnankorotuksille tulevaisuudessa. Tämä tekee kustannuksista ennakoimattomia ja vaikeuttaa kirjastoalan pitkäjänteistä suunnittelua. Toivoisimme, että Kansallisarkisto kuuntelisi jatkossa (maksavaa) asiakaskuntaansa palvelulinjauksia tehdessään. Pysyvän asiakasohjausrakenteen avulla Kansallisarkisto voisi paremmin varmistaa, että sen palvelut vastaavat korkeakoulujen kautta yhteiskunnan tarpeita.
Yhteenveto
Palvelumaksujen käyttöönotto Varastokirjastossa muuttaa kirjaston toiminta-ajatusta olennaisesti. Varastokirjasto ei sen jälkeen ole enää entisensä. Se muuttuu kansallisen kirjastoverkon merkittävästä osasta kaupalliseksi toimijaksi erittäin kilpaillulle alalle. Maksullisuuspäätös heikentää tieteelliseen tietoon pääsyä aikana, jolloin tieteellisen tiedon käyttö on aina vain tärkeämpää.
Onko tämä OKM:n pitkän linjan tavoite omalla hallinnonalallaan?
Riitta Lähdemäki
kirjastonjohtaja, Tampereen yliopisto
FUN Suomen yliopistokirjastojen verkoston puheenjohtaja
Pekka Uotila
päällikkö, korkeakoulun tietopalvelut, XAMK
AMKIT Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion puheenjohtaja